Historiikki

 

MATARISTON HISTORIA


Pikalinkit

›   ETUSIVU
›  TIEDOTTEET
›  TAPAHTUMAT
›  ILMOITTAUDU
›  HALLITUS
›  LIITY JÄSENEKSI
›  SÄÄNNÖT
›  VAAKUNA
›  LEHTIARTIKKELIT
›  SUKUTIETO LOMAKE
  FACEBOOK
›  PALAUTE

 


› Katso myös: Kotilieden kuvat matariston tiluksista

› Matariston sijanti: Google Maps karttapalvelussa

› Lue: HS:n artikkeli

 

Matariston historia

 

Itä-Hämeen Sysmäläsitä Matariston rushollin historiaa jo 400 vuotta.

 

Sysmän kunnan kulttuuriympäristöselvitys

Mataristo sukutilan pihapiiri sijaitsee Vehkajärven rannalla. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön laidalla  sijaitsevaan pihapiiriin johtaa kuusikuja. Viljelymaiseman yli näkyvän päärakennuksen ensimmäinen kerros on peräisin  1700-luvulta. Rakennuksen keskiosan korotus on puolestaan 1800-luvun lopulta. Pihapiiriin kuuluvat aitta, kivikellari  mahdollisesti 1700-luvulta, kivinavetta 1800-luvulta sekä pitkä makasiini- ja vajarakennus. Maisemallisesti kauniilla paikalla sijaitseva Matariston pihapiiri sisältää rakennushistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa.

Lähde. Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. (pdf selvitys poistettu kunnansivuilta).

 

Matariston sisäänkäynti

Itä-Hämeen Sysmäläsitä Matariston rushollin historiaa jo 400 vuotta.

 

Sysmän kunnan kulttuuriympäristöselvitys

Mataristo sukutilan pihapiiri sijaitsee Vehkajärven rannalla. Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön laidalla  sijaitsevaan pihapiiriin johtaa kuusikuja. Viljelymaiseman yli näkyvän päärakennuksen ensimmäinen kerros on peräisin  1700-luvulta. Rakennuksen keskiosan korotus on puolestaan 1800-luvun lopulta. Pihapiiriin kuuluvat aitta, kivikellari  mahdollisesti 1700-luvulta, kivinavetta 1800-luvulta sekä pitkä makasiini- ja vajarakennus. Maisemallisesti kauniilla paikalla sijaitseva Matariston pihapiiri sisältää rakennushistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa.

Lähde. Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. (pdf selvitys poistettu kunnansivuilta).

 

Rak. takaosa

Mataristo
Mataristo on osa Sysmän arvokasta kartano-, rustholli- ja pappilaperinnettä.

Bruniloiden omistama Matariston tila, mainitaan kirkonkirjoissa ja kartoissa ensi kertaa vuonna 1600- luvun alunvaihteessa. Tilaa tiedetään pitäneet myöhemmin noin. 1800-luvulla vaihteen tienoilla Anders Andersson (Antti Antipoika) Mataristo os. Brunila ja puolisonsa, talon emäntä Eva-Caisa Widbom.  Säätyyn kuulunut Matariston isäntä Antti Mataristo toimi Kruunun ratsutilallisena (rusthollarina), läänin nimismiehenä ja kruunun voutina. Ensimmäisen isäntänsä Matariston talo tiedetään saaneen, 1604-luvulla. Brunilan omistaman talon nimi muuttui 1750-luvun paikkeilla, Mataristo on erotettu Brunilan tilasta ja Mataristoa kutsutaan Matariston Rustholliksi. Nimensä Mataristo on mahdollisesti saanut kasvista (matara) täysin varmaksi asiaa ei voi sanoa.

 

Brunilan säterin tila kartanotlampuoti ja  puustellin virkatalot.

Brunilaan kuului useita ratsutiloja, kartanoita, lampuoteja, puustelleja (sotilaan virkakoteja), Mataristo oli vain osa Brunilaa ja tilaa kutsuttiinkin Matariston osa-talon rustholliksi (ruots. rusthåll)Antti Mataristo oli Ratsutilallisena velvollinen pitämään yllä ratsumiestä ja hevosta armeijan ratsupalvelukseenkutsumista varten. Tämän sopimuksen myötä ratsutilalliseksi ryhtynyt tilan omistaja sai verohelpotuksia että augmenttitiloja. Augmenttitilat olivat apuverotiloja, jotka maksoivat kruunun voudille kuuluvan veron suoraan ratsutilalle. Ratsutilat nousivat usein tavallisten maatilojen ja ruotujakolaitokseen osallistuneiden tilojen yläpuolelle, ja ne muodostivat eräänlaisen talonpoikaisen eliitin. Usein nämä talonpojat olivat maatalouden uudistusten edelläkävijöitä ja vaikuttivat ratkaisevasti erilaisiin maaseudullekin levinneisiin ilmiöihin, arvoihin ja aatteisiin. Ratsutilat saattoivat muodostua kartanoiksi, mikäli ne joutuivat säätyläisten omistukseen. Kartanoiden yhteydessä ja niiden synonyyminä käytössä ollut käsite säteriratsutila on kuitenkin eri asia kuin ratsutila yleensä, ja näin siis kaikki ratsutilat eivät ole olleet kartanoita, vaikka nimitys ratsutila usein saattaakin esiintyä kartanoiden yhteydessä liittyen niiden säteriratsutilaominaisuuteen. Ruotuväkiarmeija lakkautettiin Suomen siirtyessä osaksi Venäjän valtakuntaa, tällöin rustholleille määrättiin vakanssi- ja passevolanssimaksu, jotka lakkautettiin vasta vuonna 1886, kun koko ruotujakolaitos lakkautettiin ja käyttöön otettiin yleinen asevelvollisuus maassamme.

 

Matariston tilan virallista nimeämisen vuotta ei ole selvillä, mutta tila oli Brunilan tilaan kytkeytyvä osa-talo, jota kutsuttiin Matariston rustholliksi. Heidän omistajuutensa tilaan kesti läpi elämän, kunnes tuli sukupolvien vaihdoksia. sukupolvien uurastusten ansiosta tila kukoistaa näihin päiviin saakka, Sukutila on ollut sukumme hallussa jo yli 400 vuotta. Matariston maapinta-alaan kuului metsää ja viljelysmaata ja useita maatilarakennuksia. Tilan rakennuskantaan on kuulunut mm. makasiini, navetta ja hevostallit. Tilalle asetuttuaan Eva-Caisa perusti puutarhan päärakennuksen yhteyteen, puutarhassa oli runsaasti mm. omena ja marjapensaita. Maatilan tarvitsema koneistaminen alkoi vuonna 1895, jolloin Mataristoon hankittiin kylän ensimmäisen kääntöaura, Kääntöauran vetojuhdaksi valjastettiin 2 hevosta ja näin pelto saatiin käännettyä uralle, tila sai myös kylän ensimmäisen puhelinkoneensa johtoineen. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on tiedetty ainakin olevan noin 1600-luvulta, mutta saattaa olla että rakennus on vielä tuosta arvioitua vanhempi. Myöhemmin 1987 Matariston tilan otti haltuun nykyisin Kuvataiteilijana tunnettu Marjatta Tapiola, hänen toimesta rakennukseen tehtiin 5 vuotta kestävä perus-kunnostustyö, jonka toimesta rakennuskanta säilyy edelleenkin arvokkaana Sysmän kulttuuriperintökohteena tulevillekin sukupolville.

 

Rak. pääty

Lähdetietoa

Luettelo kaikista Rustholleista Suomen Suuriruhtinaanmaassa niin kuin myös rusthollein manttaaleista ja niille määrätyistä veroista.

 

Sysmän asutuksen yleisluetteloista saadaan selville, että Brunilaa ovat asuttaneet:

  • Sysmän asutuksen yleisluettelo Lue lisää »
  • Erik Johansson 1700-1775 ja puolisonsa Lisa
  • Johan Henriksson 1673-1757 ja puolisonsa Maria
  • Johan Henrikkson Brunila vuoden 1705 kohdalla
  • Johan Hinderss Brunila
  • Johanin isä Hindrich Bertelsson

 

Pappisluettelo - Sysmä (suomen sukututkimusseura)